Pyhäinpäivän tunnelmaa

Pyhäinpäivän iltaa vietettiin rauhallisesti kotitunnelmissa toissa viikolla. Illan hämärtyessä käytiin kaupungin hautausmaalla katsomassa tunnelmaa ja kokeilemassa pimeäkuvausta. Nättejä on nuo kotipaikkakuntien hautausmaatkin pyhäinpäivänä ja jouluna, mutta kaupungissa vasta paljon kynttiläloistoa näkyy. Tässä muutamia (niitä suht onnistuneita) otoksia illan kuvauksista. Oli muuten kurja keli kuvata räntäsateessa.... :)

Muistolehdossa oli mielettömän nätti kynttilämeri. Lumi aivan sihisi kynttilämeren alla :)

Nostalgiaa

Joulu lähestyy ja lahjavalmistelut huipentuvat :) Täytyy tosin tunnustaa, että viimeiseen kuukauteen en ole  ehtinyt jaksanut juurikaan näihin käsitöihin panostaa, vaan puhti on ollut pois ihan työkiireiden ja kaiken loppuvuoteen liittyvän stressin myötä. Päivän tunnit ei tunnu riittävän yksinkertaisesti mihinkään eikä töissäkään jaksaisi tehokkaasti sitä kahdeksaa tuntia pidempään.... Vaikka itsehän sen stressin tekee, vaan jospa siitä vielä oppii. Tällaisina hetkinä on kuitenkin mukava palata näihin esittelemättömiin töihin, joista kuvia on syksyn aikana tullut napsittua.

 Kuvasin viime kuussa eräänä viikonloppuna pirteässä aamusäässä nämä lapaset, jotka myöhemmin tulevat päätymään punkinkonttiin. Kämmenosaan käytin Novitan 7 veljestä Nostalgia-lankaa, joka antaa kivaa piristystä näihin. Toivottavasti saajakin tykkää :)

Samalla nappasin kuvat samaisen lokakuunaamun pikkupakkasista. Olivat nuo pakkaset silloin niitä syksyn ensimmäisiä, jotka saivat lehtien reunat huurteeseen ja pienet lätäköt jäähän :) Tälläiset kirpeät hetket ovat syksyssä niitä parhaita; loskasta ja rännästä en niinkään välitä. Nytkin kumpparikeli ulkona.

Näihin tunnelmiin tällä kertaa.

Kettukarkkien rapinaa

Väsäsin tässä taannoin kokeeksi pussukan vanhasta kaupan muovipussista.  Muovien käsittelyä tutkiessani törmäsin Pihlaja-karkkien käärepapereista tehtyyn läppärilaukkuun... ja eihän sitä ajatusta saanut pois enää mielestä.  Oi voi.

 Mielitekoon oli vain yksi lääke, nimittäin kaksi pussia Pihlaja-karkkea ja ripaus luovaa mieltä.  Täältä Lilla Wanillan sivuilta löytyy alkuperäinen idea läppärilaukkuun ja täältä Madam BC:n blogista puolestaan idea siihen, kuinka käsittelin karkkipaperit.

Aivan ihana tästä tuli. Madam B.C:n ohjeesta poiketen en ommellut karkkipapereita vuorikankaaseen kiinni vaan luotin niiden pysymiseen kontaktimuovin avulla. Hyvin ne pysyivätkin siihen saakka, kunnes läppärilaukku piti saumojen ompelemisen jälkeen kääntää ympäri. Kääntäessä muutamat karkkipaperit heittivät muovin ja kankaan välissä kuperkeikkaa... mutta sain ne varovasti onneksi korjattua ja paineltua takaisin kiinni kontaktimuoviin. Ensi kerralla ompelen jokaisen lappusen kyllä suosiolla kiinni, sillä meinasi jäädä muutama sydämenlyönti väliin :)

Erittäin tyytyväinen olen kuitenkin lopputulokseen. Miusta nuo kettukäärepaperit on jotenkin niin valloittavia :)

 Tässäpä voinyt ylpeänä läppäriä kantaa :) Ainut miinus on tuo muovinen ulkopinta, jonka liukkaus ei välttämättä ole paras valinta läppärin kantamiseen. Mutta pittää olla varovainen eikä pudotella...

P.S Oli muuten makea projekti... hävisi karkit nopeaan. Enemmän jos näitä tekisi, pitäisi lenkkien määrää roimasti lisätä! :D

Kalareissulla

Viime viikon kalareissulta voi tarkempaa kuvausta lukea miehekkeen blogin puolelta täältä.

Ei siltä reissulta jännitystä ainakaan puuttunut... :)

P.S Kuvat ei herkille. 

Pussukka muovipussista

Illan hämyssä kädet syyhysivät jotakin tekemistä eikä neulominenkaan jaksanut innostaa. Mikä siis avuksi?

Tampereella vastoittain käydessäni näin eräässä liikkeessä ihania karkkipapereista tehtyä pussukoita ja päätin nyt kokeilla, miten meidän ompelukone taipuu tällaisiin töihin. Muovin käsittely ei ollut entuudestaan tuttua ja ohjetta pitikin katsella muilta bloggaajilta.

Löysin hyvän ohjeen, johon materiaalitkin löytyivät suoraan kaapista. Useissa ohjeissa käytettiin kristallimuovia, mutta tässä se korvattiin kontaktimuovilla :) Karkkipapereitakaan ei meillä tähän hätään ollut, joten kaivelin siivouskaapista soman ostoksien yhteydessä saadun muovipussin ja leikkelin sen sopivan kokoiseksi. Kontaktimuovin avulla kiinnitin muovipussin palat puuvillakankaaseen ja tämän jälkeen kankaan työstäminen jatkuikin ihan normaaliin tapaan. Linkittämästäni ohjeesta löytyy hyvät, perusteelliset ohjeet, jos joku muukin tästä innostuu! :)

Tällainen lopputulos syntyi tällä kertaa. Olen hypertyytyväinen tähän, sillä tavoitteena oli vain kokeilla, miten tuo meidän oma ompelukone käyttäytyisi muovin kanssa. Vetoketjun asettelu ei mennyt aivan täydellisesti, mutta ei vaikuta käyttöön ja tekemällä toivottavasti oppii. Muutenkin on tämä ompeluinnostus vasta aluillaan :)

Itse himoitsen eniten Pihlaja-karkkien käärepapereita. Pitää varmaan huomenna käydä pussi ostamassa... :P

Syksy tulee...

Tänään satoi aamuyöllä niin, että ropina kävi. Kai se olisi jo aika uskoa, että syksy on tullut. Illatkin alkavat olla niin masentavan hämärät.

Eilen löydettiin kuitenkin jostakin virtaa ja ahkeroitiin; käytiin kaupoilla ja samalla ostettiin vihdoin kanervia tuohon olohuoneen ikkunalle. Ei tarvinnut kuin istutella, kun mies oli aikaisemmin siivonnut ikkunat alusta loppuun. Helppo homma :)

Pääsin tosiaan lopettelemaan työpäivän hiukan aikaisemmin eilen ja käytiin sen ansiosta paikallissa Idän Maito -myymälässä sekä erään lihajalostamon ja leipomon tehtaanmyymälässä herkkuostoksilla. Jääkaappi ja pakkanenkin on nyt täynnä herkkua niin, että ensi viikollakin varmaan syödään hankittuja tuotteita :) Mies ei ollut myymälöissä aikaisemmin käynyt, joten piti käydä näyttämässä, millaisia aarreaittoja lähiseudultakin löytyy :)

Muutoin illat ovat kuluneet lokoisasti koneella sisällä lämpimässä ja herkkuja on tullut ehkä syötyä hiukan luvattua enemmän... Ompeluinnostus on myös nostanut päätää ja valmistuneita tekeleitä nähtäneen myös täällä jahka saan vain kuvat niistä :)

Väkertelyä tilkuista

Vietetään rauhallista viikonloppua kaupungissa, ja päätin kokeilla elämäni ensimmäistä kertaa tilkkujen kanssa väkertelyä. Päädyin superhelpolta vaikuttavaan suunnitelmaan; käyttämään isoja neliönmuotoisia paloja. Tarkoituksena oli väkertää pieni, vain 15 palaa sisältävä peitto, 

Aivan eivät saumat toisiaan joka kohdassa kohdanneet, mutta lopputuloksesta tuli yllättävän siisti ainakin miun mielestä. Etenkin, kun tämä oli sellainen muutaman tunnin projekti. Tosin reunoihin valitsin liian paksun pellavaisen kankaan eikä reunoista tullut kyllä lähellekään keskustan veroinen, kun saanut ompelukonetta hyvään yhteistyöhön moninkertaisten saumojen kohdalla vaan työ meinasi luiskahdella alla.

Noh. Tästä tulikin kisuille makuualusta. Ne tuskin niin tarkkaan saumoja katselevat, kunhan vain on jotakin pehmeää pepun alla :)

 

Villaa ylle

Kesäisin neulomisinto tahtoo hiukan laantua, mutta onneksi syksyn hämärtyvät illat herättävät innon jälleen uudelleen. Neulominen on minulle rentouttavaa puuhaa ja on ihana saada omin käsin jotakin valmiiksi.

Neulojana olen hiukan kärsimätön enkä tykkää tehdä pitkiä projekteja ja turhan usein sorrun hyvin perinteisiin ja simppeleihin ohjeisiin, jotta saa nopealla valmista. Enimmäkseen neulon sukkia, lapasia, huiveja ynnä muita asusteita. Asusteita annan perinteisesti myös joululahjaksi, sillä meillä maalla villasukkia tarvitaan pitkin vuotta kumppareiden kanssa. 

Tänä vuonna olen aloittanut neulomiset jälleen kerran uudella innolla ja syksyn tavoitteena onkin tehdä myös muitakin kuin niitä perinteisiä malleja. Vaikka tämä tarkoittaisikin ettei ihan niin nopeaan valmista tule... Muutoksen aloitin pitsisukilla, jonka malli on loppujen lopuksi kuitenkin hyvin perinteinen. Tämä edustaa silti minulle jo pientä muutosta toiseen suuntaan :)

Kuvailin hiukan inspiraatiokuvia muutaman viikon takaiselta puolukkaretkeltä. 

Tämä sukkien malli on hyvin simppeli loppujen lopuksi tehdä, vaikka näyttääkin aluksi vaikeammalta. Muutaman kierroksen jälkeen malli jää mieleen ja sukkien neulominen onkin vaivatonta ja helppoa :)

Nämä sukat päätynevät ihan omaan jalkaan, sillä joululahjasukkia ei blogin puolella ennen jouluaattoa voi näyttää ;)

Niin paljon jalkoja...

Hämähäkit ovat aina olleet (ja tulevat varmaankin aina olemaan) yksi inhokeistani :) En tiedä johtuuko se nuista pitkistä karmivista jaloista vai mistä. Tällainen veitikka meitä kuitenkin odotteli eräänä viikonloppuna puolukkareissun jälkeen autolla. Piti mennä aika lähelle kuvaamaan... onneksi ei hypännyt kimppuun :D

Aarteita syksyyn

Liki toista (tai jopa kolmatta) kuukautta sitten tapasin eräällä paikallisella kirpputorilla täydellisen lyhdyn. Nuukuuksissani jäin sitä kuitenkin vielä pohtimaan ja kävelin kirpputorilta ilman kyseistä ihanuutta ulos. Harmitus lyhdystä iski käytännössä kuitenkin heti ovesta ulos astuttuani ja paheni vain kotona. Seuraavalla viikolla piti lyhtyä käydä katsomassa.... mutta eihän niitä tietenkään enää löytynyt :/
 Pettymys oli kyllä suuri.

Muutamaan otteeseen olen kyseisellä kirpputorilla tämän jälkeen käynyt, mutta kyseisiä lyhtyjä en tässä välillä tavannut. Pieni toivonkipinä kuitenkin eli mielessä kokoajan, sillä kyseinen lyhty kuului eräälle myyjälle, joka ilmiselvästi kauppasi uutta tavaraa. Tästä syystä toivoin hartaasti, että lisälyhtyjä ilmaantuisi vielä joskus paikalle.

Ja nyt tiistaina sellainen päivä koitti! Kolme ihanaa lyhtyä, juuri sellaisia mitkä hylkäsin, odotteli kirpparilla. Siltä seisomalta sieppasin niistä yhden käsiini, jotta en tällä kertaa päästäisi lyhtyä enää käsistäni :) 

Tuossa se nyt nököttää. Olohuoneessa sohvan yläpuolella. Nyt on ihana jäädä odottamaan syksyä :)

Kukkasia

 Sain tässä männä viikolla mieheltä kukkia, ja päätin samalla aktivoitua jälleen tämän blogin suhteen. Kiirettä on pitänyt eikä kaikkea ole mukamas jaksanut tehdä. Syyskuuhun on kuulunut viikonloppureissailua, uusia opintoja ja muuten vain väsymystä. Liekö tämä syksy, mikä saa olon niin veteläksi :)

 Kauniit kukat ansaitsivat kuitenkin tulla ikuistetuiksi ja niinpä nappasin erään yönhämyssä kuvat kukkasista. Aivan yksikseen ei meillä kukkien tarvitse koskaan olla, sillä näitä pieniä karvaisia kavereita löytyy kyllä mussuttamaan joka lehden nurkkaa :)

  

 Tämä lieneekin ensimmäinen kunnon kuva täällä uudesta tulokkaastamme; Tikrusta. Tikru on syntynyt tämän vuoden äitienpäivän aattona äitini kissalle. Tikru syntyi kahden sisaruksen kera ja on sisarusparven nuorin kisu. Sisarukset jäivät äitini perheen hoiviin ja Tikru muutti meille asumaan. Ja todella hyvin on sopeutunut. Meillähän nuita kissoja on kaksi jo ennestään.

Ja tässä vielä vanhemman kissan Tyttelin taidonnäyte. Ei ne ole vain ne "nuoret", jotka jaksavat.... kyllä nämä pienet tihutyöt onnistuvat muiltakin. Kuva on niin hämärä ettei tarkkaan näy... mutta on sillä lehti suussa :)

Uutta syksyyn: sohvatyynyt

Meillä on miehen kanssa noin vuoden ikäinen sohva. Sohvaa valitessa tykästyttiin molemmat tumman ruskeaan sävyyn ja ajateltiin monen sävyn käyvän sen kanssa. Vuoden verran on nyt sohvaa katseltu ja mies kuunteli varmaan kauhuissaan, kun mainitsin taannoin sohvan olevan aika tumma... ja että vaaleampikin olisi käynyt.

Joka vuosi uuteen sohvaan ei kuitenkaan voi sijoittaa, joten päädyttiin kokeilemaan vaaleampia sohvatyynyjä piristämään tummaa nurkkausta. Muutokselle tuli hintaa vain vetoketjujen verran, sillä kankaat löytyivät omasta varastosta. Vetoketjutkin löytyi Eurokankaasta edulliseen hintaan: 1,7e kappale.

Mies siivosi ja laittoi ruokaa sillä välin, kun surauttelin muutamat uudet tyynynpäälliset sohvalle. On se ihana, kun on ompelukone kotona saatavilla. Voi aina surautella, kun inspiraatio iskee ;)

Tässä vielä illan hämyssä napattuja ennen ja jälkeen kuvia sohvasta.

Ennen:

Ja jälkeen:

Viimeisessä kuvassa näkyy muuten jotakin suloista uutta, pehmoista ja pörröistä ;)

Syyssiivousta...

Meidän ei ole miehen kanssa tarkoitus olla pessimistejä... Mutta syyssiivousta tehtiin meillä jo eilen sunnuntaina. Ehkä osaksi siksikin, että tulevat viikonloput tulevat todennäköisesti menemään muualla, ja nyt oli aikaa keskittyä tällaiseen.

Imuroitiin, luututtiin ja nautittiin edellisenä viikonloppuna pestyjen mattojen puhtaasta tuoksusta lattialla. Oltiin jopa niin ahkeria, että käytiin vielä loputkin matot pesemässä alkuillasta auringon paisteessa. Ei tuntunut kovin syksyiseltä, mutta osa koivunlehdistä on jo keltaisia. 

Vielä olisi ikkunoiden pesu edessä... Ja joskus parvekkeen raivaaminen talvikuntoon. Sitten voikin hiukan haikein mielin jäädä odottamaan syksyn tuloa :)

Karjalainen päivä

Viikonloppu ja vapaata; tämä päivä vietettiinkin rennosti ruokaa laittaen. Aamusta herkuteltiin itsetehdyillä vohveleilla ja aloitettiin sen jälkeen jo päivällisen valmistelut. Päivän tavoitteena oli tehdä karjalanpiirakoita, joita varten keiteltiin aamulla riisipuuro valmiiksi. Välillä käytiin kaupoilla hakemassa karjalanpaistilihaa lisää, kun jääkaapissa nököttänyt yksi paketti tuntui vähältä.

Kaupan jälkeen laitettiin karjalanpaisti uuniin ja muutaman tunnin jälkeen aloitettiin operaatio karjalanpiirakat. Ja nam, kun lopputuloksesta lopulta nautittiin :)

 

Homemade bagels...

Tänään meillä herkuteltiin kotitekoisilla bageleilla. Ollaan muutaman kerran maistettu Arnoldsin bageleita ja koetettiin tällä kertaa itse.

Taikinaohje on Valion sivuilta, ja toimi oikein hyvin. Bageleiden teko oli yllättävän helppoa, sillä taikina valmistui ihan samaan tapaan kuin perussämpylätaikinakin. Kohottamisen jälkeen taikinasta muotoiltiin hiukan lättäniä pullia, joiden keskelle tehtiin reikä. Bageleita keitettiin minuutti puoleltaan siirappisessa vedessä ja paistettiin tämän jälkeen uunissa. Myö kuorrutettiin bagelit pellavansiemenissä ennen uuniin laittamista. 

Hiukan jäähtyneiden bageleiden väliin laitettiin:

- valkosipulituorejuustoa

- lehtisalaattia

- tomaattiviipaleita

-paprikasiivuja

-sipulia

- kinkkua/meetvurstia

- loraus valkosipuli-salaattikastiketta

 Huomaa, että miehen kanssa tykätään valkosipulista :) Mutta tosiaan bageiden teko oli yllättävän helppoa. Näitä tehdään toistekin!

Puistossa

Matonpesu-urakan tiimellyksessä ja pestyjen mattojen kuivaessa hiukan rannalla, lähdimme miehen kanssa keskustaan muutamalle asialle. Vaikka ilmat tuntuvat paikoin syksyisiltä ja koivuistakin alkaa paljastaa keltaiset lehtensä, on kesääkin kai vielä jäljellä. Kaupunkikeskustan puistikko esitteli nimittäin vielä rehevyyttään pienen sadekuuron jäljiltä.

Mattopyykillä

Lauantaina ehdittiin (ja jaksettiin) vihdoin viimein mattopyykille, ja reilut puolet olisi nyt matoista pesty. Kun vain saisi ne vielä jotenkin kuivaksi. Eiliseksi lupasi vain pientä sadetta, mutta kaatosadehan siitä tuli ja mankelilla kuivatut matot olivat iltaan mennessä litimärkiä :)

Mutta mutta... siitä itse pesu-urakasta. Mattojen pesu oli yllättävän helppoa, vaikka luulimme sitä vaikeammaksikin urakaksi kaupungissa. Joensuun keskustassa on nimittäin todella hyvä maapesupaikka. Pesupaikkoja löytyy kuudelle kapeammalle matolle ja kahdelle leveämmälle. Pesualtaille tulee vesi ja mattojen kuuraaminen onnistuu altaiden päälle asennettavien puisten tasojen päällä. Lisäksi matoista saa enimmät vedet pesun jälkeen mankelilla. Ja jos teräsaltaat eivät vetoa niin vierestä löytyy vielä perinteinen mattolaiturikin mattojen pesuun :)

Aurinkoisessa säässä mattojen pesu oli vieläpä oikein rentouttavaa puuhaa. Meidän perhe suosittelee!

 

Välivaihetta

Viikonlopusta ollaan toivuttu ja makuuhuoneen projekti etenee suunnitellusti. Ollaan jopa nukuttu jo yksi yö uudessä sängyssä :) 

Viime viikolla hankitty parvisänky on tosiaan nyt maalattu kaksi kertaa kiiltävällä valkoisella huonekalumaalilla ja alkaa näyttämään hyvälle. Sänky on raivautunut tulevalle paikalleen ja huonetta on muutenkin järjestelty uudelleen. Vanha työpöytä on isohko parven alle kuten kuvasta huomaa, mutta käy siihen asti kun parempi ratkaisu keksitään. Eilen laitettiin tuo teksti sängyn kylkeen. Käy tosi hyvin :)

Kisut ovat luonnollisesti innoissaan muutoksesta ja tänäänkin kotiin tullessa köllöttelivät molemmat uudella sängyllä :) Ja kuten kuvasta huomaa, hankittiin 120cm leveä patja tuohon parvisängylle. 40cm jäi parven leveydestä tyhjäksi, mutta tehtiin siihen tuollainen  käytävä laminaatista. Laminaatti hankittiin paikalliselta kierrätystorista; 5e laatikko. On ihan erilaista mennä ylös tikkaita, kun voi laskea jalkansa kovalle alustalle pehmeän patjan sijaan :)

Kaikki on vinksin vonksin....

...tai ainakin heikun keikun. Näin siinä käy, kun saa inspiraation! Ei taida löytyä sellaista asiaa, jota ei omien kisujensa eteen tekisi. Nimittäin tällä kertaa henkilökuntakin muuttaa puuhun asumaan :D

Tämän ns. inspiraation seurauksena hankittiin muka edullisesti suuri parvisänky ratkaisemaan kotimme tila-ahtautta ja työskentelytilojen puutetta. Tämä on vain tälläinen aikuisten malli ;) Parvisänky bongattiin tori.fi -palvelun kautta, ja kotiutuikin meille jo samana iltana. Mikään uuden uutukainen malli ei suinkaan ole kyseessä vaan (suoraan sanoen) maalausta tarvitseva rumilus. Mutta sehän on juuri sopiva yksilö meidän tarpeisiin. 

Miehen kanssa ollaan nyt maalaa sutaistu parvisänky taitojemme mukaan kahteen kertaan koottuna. Maalausjäljestähän olisi tullut varmaankin parempi, jos parven olisi malttanut maalata osina. Mutta minnekän sellaisen määrän osia virittelet kaupunki kaksiossa kuivamaan... :/ Mutta lopputulos on valumineen kuitenkin alkuperäistä parempi. 

Eilen maalattiin sänky toiseen kertaan, ja nyt ollaan sopivasti pakosalla miehen vanhempien luona. Sänky kuivanee sunnuntaihin mennessä kunnolla, jonka jälkeen huoneessa olevaa kaaosta pääsee taas hallitsemaan. Tuntuu, että koko kämppä on vinksin vonksin, kun tavarat ovat evakossa ties missä. 

Nyt kun keksisi vielä, miten hyödyntäisi kokonaan tuon parven alle jäävän tilan työtasoiksi. Periaatteessahan sinne sopisi yksi parin metrin työtaso, ja sivuun vielä metri. Tarkoituksena olisi saada ainakin miehen työpiste sinne, mahdollisesti minun ja vielä ompelukoneen paikkakin.

Neulatyyny kupissa

Kahvikuppeihin tehtyjä neulatyynyjä on näkynyt blogeissa jo pidemmän aikaa, ja pitihän sellainen itsekin saada... Miksei oma työpöytä voisi näyttää inspiroivalta? :) Kuvan kahvikuppi on löytö kirpputorilta. Oikeastaan lautanen ja kuppi ovat eri paria, mutta tässä yhteydessä mielestäni aivan sopivat toisilleen. Aivan ihanat hiukan kuluneine kuvioineen. 

Tämä neulatyyny on helppo valmistaa; ohjeet löytää esimerkiksi täältä Suuren Käsityön sivuilta. Ohjeesta poiketen laitoin vielä kupin sisäreunoille jotakin super-liimaa ennen kangaspallon painamista kuppiin, jotta pallon ylösponnahtamista ei tarvitsisi käytössä pelätä. Myös asetin voisi liimata kahvikupin pohjaan, jos haluaisi tästä setistä tukevamman. 

Neulatyynyä esittelemässä mieheltä saamani kettu-pehmolelu, joka on kesälomamatkan löyty Koskelan Keramiikasta Ähtäristä. Pehmolelu on Teddykompanieet i Båstad AB valmistama ja laadultaan mielestäni ihana. Minulla on eräs toinenkin yrityksen pehmolelu ja tuo pintamateriaali on valloittavan pehmeä. 

Hiekkaa varpaissa

Kalajoella vietettiin viime viikolla kaksi yötä telttaillen. Telttailun lumassa ehdittiin käydä hiekkarannoilla useampaankin kertaan. Lisäksi koetettiin rohkeuttamme ja uitiin meressä. Vilukissoina melkoinen saavutus meille :)

Saavuttiin tosiaan Kalajoelle iltasella ja teltan pystyttämisen sekä huoltotilojen katsastamisen jälkeen käytiin hetki rannalla ihailemassa. Sää oli pilvinen, mutta aikaisemmin päivällä pieksonut sade oli jo loppumassa. Huikeat oli maisematkin, kun taivaanranta alkoi vaaleta hiljalleen. 

Seuraavaan aamuun herättiin aikanaan ja aamupuuron voimalla kömmittiin rannalle uudemman kerran. Edellisen päivän sade ja pilvet oli historiaa, sillä tilalle oli ilmaantunut pilvetön taivas auringon paisteineen. Voi sitä tunnetta herätä teltassa, auringon paistaessa jo aamuvarhaisella täydeltä teholtaan. Ja aurinko tosiaan hymyili meille koko päivän.

 Alunperin tarkoituksena oli olla vain yksi yö Kalajoella ja suunnata seuraavaksi yöksi jo lähemmäs kotia. Kun sää oli kuitenkin niin mahtava, tuntui sääliltä ajella kotia parhaan auringonpaisteen aikana. Etenkin, kun mahdollista oli yö vielä Kalajoella viettää. Niinpä marssittiin vielä maksamaan yksi yö ja ilta vietettiin rauhassa rannalla.

Reissun paras kohde tulee kuitenkin tässä, sillä Kalajoelle suuntaavien kannattaa pitää mielessään myös Antiikki Makasiini kirppis. Aivan huikea paikka, sillä tarjolla on kaikkea vanhaa ihanaa. Jos autossa (tai kotona) olisi ollut yhtään enemmän tilaa tai ylimääräistä rahaa taskussa, olisin voinut vaikka ottaa mukaan muutaman ihastuttavan huonekalun. Hintatasokin oli mielestäni kohtuullinen, paikoin jopa edullinen "tavallisten" kirpputorien antiikkien hintatasoon. 

Kesän makuja: mansikka

Eilen ei hötkyilty, ei suuntaan eikä toiseen :) 

Viimeinen yhteinen lomapäivä kului villasukkia neuloen ja tallennettuja sarjoja katsoen. Niin ja käytiin myö mansikoitakin kymmenen kiloa ostamassa. Putsattiin niitä, pussitettiin ja pakattiin laatikoihin. Hyvin sopivat pakkaseen. Ei tarvinnut kuin muutama pakaste ottaa pois, jotta pakastimen ovi saatiin kiinni :D Ja niistäpä juuston, kinkun ja kebabin lopuista saatiinkin tehtyä pannupitsaa, eli hyvin kävi. 

Samalla löydettiin keväällä tehty pieni kakkupohjakin pakkasesta, ja sekin päätyi käyttöön (tottakai). Nimittäin mansikkakakkuun :)

Laitettiin kakun väliin mansikkaviipaleiden lisäksi jääkaapista löytynyttä kuningarar-hilloa sekä vanillavaahtoa. Eilisestä tulikin oikea jämäherkkupäivä :D

Viikonlopun herkkuja

Eilen oli siivouspäivä ja samalla päätin kokeilla yhtä viikolla bongaamaani leipäohjetta, sillä aikaa oli kerrankin siivouksen lomassa kohotella taikinaa oikein urakalla. Haaveena oli pehmeä ja kuohkea maalaisleipä. Vähän sellainen, mitä voi ostaa automarketeista juuri valmiiksi paistettuina.

 Ohje on Kalastajan Vaimolta täältä. Kohotin taikinaa ohjeen mukaan aluksi kaksi tuntia vaivaamisen jälkeen ja ennen paistoa vielä reippaan puolen tunnin verran. Sekoitin kuivahiivan jauhojen joukkkoon ja kaadoin nesteistä veden hiukan yli kädenlämpöisenä joukkoon. Kohosi oikein hyvin, eikä kaksi leipää meinannut sopia samalle pellille. Kannattaa ehkä suosiolla laittaa leivät eri pelleilleen.

Mutta mikä tärkeitä: saatiin tuolla ohjeella oikein hyvää ja ilmavaa leipää. Taisi ensimmäinen puolikas mennä ihan vain maistellessa margariinin kanssa :D

Mutta nyt aamupalalle. Tämän päivän ohjelma onkin vielä avoinna. Vettä tuolla ulkona ainakin sataa, niin tuskin mikään ulkoilupäivä on tulossa ellei iltapäivällä selkeydy. Onkin viimeinen yhteinen lomapäivä miehen kans. Miehellä jatkuu nimittäin huomenna työt, ja miulla puolestaan keskiviikkona.

Kotona jälleen

Viikko on vierähtänyt matkaillessa, mutta kotiin ollaan palattu vihdoin eilen illalla :)  Kuten arvata saattaa; viikko vierähti nopeasti ja enemmänkin aikaa olisi voinut reissatessa kuluttaa. 

Maanantai-aamuna startattiin tosiaan kohti Jyväskylää, jossa pysähdyttiin Pandan tehtaanmyymälälle ja Kirppis Vaajapörssiin. Lyhyen (ja makoisan...) tauon jälkeen matkaa jatkettiin kohti varsinaista määränpäätä; Ähtäriä ja Tuuria. Näissä ympäristöissä vietimmekin pari seuraavaa päivää, ja kuviakin on varmasti luvassa myöhemmin jahka saan ne käsiteltyä. Tutustuttiin seutuvilla tottakai Tuurin kyläkauppaan, mutta myös Vääräkosken kartonkitehtaaseen, jossa nykyisin on jo suljetun tehtaan toiminnasta kertova museo. 

Lomareissu huipentui kuitenkin Kalajoelle, jossa vietettiin muutama yö aivan hiekkarannan kupeessa. 

Väsyneet matkalaiset ovat kuitenkin nyt kotiutuneet, ja kisutkin on haettu miun vanhempien ja veljen luota hoidosta. Rellottivat tämän päivää ensin auringossa paistatellen, ja loppupäivän sisällä. Nyt ovat jälleen tuossa parvekkeen oven edessä tutkailemassa ulos :)